Olen kai jo oppimassa itseäni, ainakin opettelen. Alan muistamaan millainen olen aina ollut.
Osaan kulkea kohti unelmiani nyt, kun ymmärrän olevani minä.


tiistai 14. elokuuta 2007

Nelli


Nellille:

"Miten kiitollinen
olenkaan siitä,
että
sain oppia tuntemaan
Sinut.
Miten onnellinen
olinkaan siitä,
kun ensimmäisen kerran
tuuppasit kättäni nenälläsi,
että
silittäisin vielä."




Nelli on perheen mummo, tarkkaa ikää ei tiedä kukaan, mutta kymmenen vuotta lienee aika lähellä.
Nellu tuli meille reilu vuosi sitten, alussa hän oli kovin apaattinen ja arka, kyhjötti paikoillaan reagoimatta oikein mihinkään. Jos hänet laski häkistä jaloittelemaan, ampaisi välittömästi lähimpään nurkkaan tai sängyn alle piiloon.
Sitkeällä työllä ja rakkaudella Wanha Lady on kesyyntynyt ja rohkaistunut valtavasti.

Nellillä on oma huone, jossa hän puuhailee omia hassuja pupu-asioitaan. Huoneen oviaukko on olohuoneeseen päin, oviaukossa on Nellin häkki, jossa hän voi kädä tarkkailemassa mitä muu pesua puuhaa, häkin takaluukku on auki hänen omaan huoneeseensa päin, joten Nelluska saa pommpia vapaana mielensä mukaan. Välillä koirat käyvät vierailulla, Mio ja Nelli ovat ystävystyneet oikein hyvin.

Nellin mieleen ovat
  1. Pajukepit
  2. Tuore heinä
  3. Oma huone (ja sohva johon voi yöllä ilman lupaa hypätä)
  4. Herkkutikut
  5. Poskesta rapsuttelu
Nelli ei välitä
  1. Matolääkkeestä
  2. Ulkona olosta
  3. Pissilaatikosta
  4. Uusista ruokakupeista (kippaa aina ruuat pois ja pissii niihin)
Lempinimet: Nellu, Nelluska


Ei kommentteja: