Olen kai jo oppimassa itseäni, ainakin opettelen. Alan muistamaan millainen olen aina ollut.
Osaan kulkea kohti unelmiani nyt, kun ymmärrän olevani minä.


maanantai 28. heinäkuuta 2008

Hömpän hömppää!

Kaikki minua vähääkään tuntevat tietävät, että olen toivottoman rakastunut esineisiin. Kerään niitä kaikkialta. Kun hyllyt tuntuvat notkuvan jo liiankin kanssa, tapahtuu huimia. Kaikki pakataan laatikoihin huonekaluja lukuunottamatta. Hetki katsellaan. Ne aarteet joita tulee eniten ikävä tuodaan takaisin. Loput viedään varastoon "odottelemaan" tai laitetaan takaisin kiertoon. Kauniit esineet ovat arjen pieniä ylellisyyksiä. Liika on kuitenkin aina likaa...


Kohtaamiseni tämän vanhan täkin kanssa, oli rakkautta ensi silmäyksellä! Mikäpä onkaan mukavampaa, kuin ottaa päivätorkut vaaleanpunaiseen unelmaan kääriytyneenä.


Paras löytöni alennusmyynneistä oli tämä kirja. Aivan mielettömän upea, paras sisustuskirjani tähän saakka. Vanha radio on toimiva. En tosin ole saanut aikaiseksi ostaa siihen pattereita... mutta mukavahan tuota on katsellakin. Kirpparilta mukaan tarttuivat vanhat hassut kumisaappaat, toista on jouduttu paikkaamaankin sisäpuolelta. Ahkerassa käytössä ovat varmaankin olleet! Piirasvuokia ja muotteja ilman ei vain kerrassaan tule toimeen... Pottuhanskojen käytönnöllisyydestä voidaan olla montaa miltä.


Ilman näitä, tulisi tuskin toimeen... suloista hömppää kasapäin. Muistokirjaa olen lueskellut varsin ahkerasti, yritänkin muistaa jakaa siitä parhaat palat kanssanne. Olen kehittänyt itselleni intohimon kerätä servettirenkaita. Näitä oli kertynyt jo melkoinen määrä, kun tajusin ettei minulla ole niihin ainuttakaan kankaista servettiä. Noh, nyttemmin asia on korjattu. Oikeassa laidassa näkyvät ruusumukit hurmaavine rasioineen, sain siskoseltani nimipäivälahjaksi.


Kesän alennusmyynneistä en tehnyt merkittäviä löytöjä. Tälläisiä tarttui kuitenkin matkaan. Odottavat vielä oikean käyttötarkoituksensa löytymistä... minun aivotuksillani ensin tehdään hankinnat, sitten mietitään MITÄ IHMETTÄ NÄILLÄ TEKEE:).


Pallokuosi on viehättänyt minua aina.


Pukuhoneeseenkin hankin hieman suloista hömppää, pienet silitysvälineet ja hurmaavan tuoksuisen silitysveden!


Vanhat helmitaulut tuntuvat olevan kiven alla täällä päin Suomea. Tai jos jostain löytääkin, on hinta melkoinen. Ostin vanhalle helmitaululleni kaveriksi uustuotantoa. Hyvin tuntuvat viihtyvän toistensa seurassa...


Sain viimeinkin tilaisuuden poiketa tänne: http://sisustuscountrypuoti.net/. Jos ajatus vanhasta kauppakiinteistöstä, ystävällisestä palvelusta ja suloisista esineistä kiehtoo, suosittelen lämpimästi poikkeamaan!


Imatran reissulta toin pihakirpparilta tuliaisia myös koirilleni (noh, ehkä nämä ovat kuitenkin mieluisampia mammalle).


Löysin torimyyjältä vanhan kattovalaisimen ruokailutilaan. Puuosat eivät oikein ole värinsä puolesta makuuni. Nyt taidankin tehdä julmuuden ja tuunailla vanhaa aarrettani hieman paremmin kotimme värimaailmaan sopivaksi. Väristä voi antaa vinkkejä!


Keittiöömme on muuttanut uusi pöytä. Pyöreä vei turhan paljon tilaa. Raaputtelimme eräänä aurinkoisena alkukesän päivänä maalit saamastani myrkynvihreästä vanhasta pirtinpöydästä. Alta löytyi suloinen mintunvihreä väri.

5 kommenttia:

Sarppa kirjoitti...

Ihania ''hömppiä'' olet löytänyt..

jaana kirjoitti...

Voi jestas mitä ihanuuksia oletkin löytänyt! Ja tuo pöytä on ihan namu!!!!

Emmi kirjoitti...

Kyllä nuo siun "hömpät" on ihan vertaansa vailla ihanuudessaan :) Harmi kun ei ehditty Imatralla tavata, mutta ensi kerralla sitten, eikös juu?

Emmi

Villa Vaalea kirjoitti...

Hömpät ovat aina ihania:). Ongelmallista on se, etten ole saanut aikaiseksi laittaa oikein mitään vielä paikoilleen.

Ja Emmi - ensi kerralla yritämme ehdottomasti olla hieman vähemmän kiireisiä!

maano kirjoitti...

ihania aarteita olet kotiisi ostanut .. mul on kans tuota vikaa ensin ostan jonku ihastuttavan tavaran ja sit vasta mietin et mitä kummaa mää täl teen ... mut blogisi tekstitkin on niin ihanaa luettavaa ...