Olen kai jo oppimassa itseäni, ainakin opettelen. Alan muistamaan millainen olen aina ollut.
Osaan kulkea kohti unelmiani nyt, kun ymmärrän olevani minä.


torstai 7. helmikuuta 2008

Helmikuista tunnelmaa





Nyt on päässyt flunssa ylättämään pahan kerran, eikä puhtia ole nimeksikään. Pientä piristystä tähän viikkoon toivat kuitenkin vanhat nuket. Kaksi reunimmaista, vasemmalta lukien, ovat uusimmat perheenjäsenemme. Olen noista aarteista mielettömän onnellinen!

Olohuoneeseen löysin kirpputorilta uuden kattolampun. Vaati tosin sähkötöitä ja kuvutkin kempsottavat vinollaan, mutta taitaa se olla kuitenkin mieleinen.



4 kommenttia:

jaana kirjoitti...

Kaunista jälleen (huoh!)!
Lamput saa kenottaa, ei me ihmisetkään olla täydellisiä!!!

Nuket ovat ihania. Omat vanhat nukkeni ovat nyt karanteenissa, niillä kun on vaatteet kadonneet johonkin :(

taburetti kirjoitti...

Kävin kurkkaamassa vastavierailulla blogissasi.
Ja täältähän löytyi kaikkea ihanaa.....
Ihania vanhoja nukkeja, omani ovat vintillä laatikossa kun ei ole vielä löytynyt niille paikkaa.
Oikein hyvää viikonloppua sinulle!!
-Jaana-

Anonyymi kirjoitti...

Kivaa ystävänpäivää!

-Maarit-

Anonyymi kirjoitti...

Tästä sun blogista tulee aina hyvälle mielelle, lemmikkien kuvat ja tarinat on ihania, olen lukenut niitä monta kertaa
-paavali-